Historia

Vuonna 1923 Valkeakoski erotettiin itsenäiseksi kauppalaksi Sääksmäen kunnasta. Itsenäistyneen kauppalan hallintokunnat oli koottava omista asukkaista. Moni kuitenkin kieltäytyi osallistumasta kunnallisiin tehtäviin vedoten siihen, ettei tuntenut olevansa kyllin pätevä niihin. Yleinen koulutustaso oli tuolloin Valkeakoskella varsin alhainen, sillä asukkaiden valtaosa oli käynyt enintään kansakoulun, kaikki eivät sitäkään. Tässä tilanteessa katsottiin, että kauppalaan tulisi perustaa työväenopisto, joka antaisi vähävaraisillekin mahdollisuuden kartuttaa tietojaan pienin kustannuksin. Asiasta tehtiin valtuustoaloite, joka johti Valkeakosken työväenopiston perustamiseen. Opiston ensimmäiseksi johtajaksi valittiin kauppalanhallituksen esimies Arvid Ohlsson. Avajaiset pidettiin seurahuoneella suuren innostuksen vallitessa 5.10.1924. Toimitilat saatiin kauppalantalona toimineesta Tohkan talosta.

Alkuinnostuksen jälkeen opiston toiminta tasaantui. Yleisen poliittisen ilmapiirin kiristyessä 1930-luvulla myös opistoon kohdistui epäilyksiä “liiallisesta työväenhenkisyydestä”. Voimakastahtoisen johtajien, sitkeiden luottamushenkilöiden ja aktiivisen toverikunnan avulla opisto kuitenkin selviytyi näistä vaikeuksista.

Opiston alkuaikojen johtajiin kuuluivat johtaja Paavo Ripatti (1925-1929), FK Kustaa Niemi (1929-1930), FK Väinö Meltti (1930-1932), FK Onni Friberg (1932-1934), FK R.H. Oittinen (1934-1938) ja FM Urho Verho (1938-1944). Meltistä tuli myöhemmin kansanedustaja ja Oittisesta opetusministeri. Oittista pidetään Suomen peruskoulu-uudistuksen isänä.

Opetusta annettiin 1930-luvulla keskimäärin 600 tuntia työvuodessa. Opiskelijoita ilmoittautui vuodessa noin 150, joista suurin osa tilastoitiin “ruumiillisen työn tekijöiksi”. Opetus painottui yhteiskunnallisiin aineisiin.

Opiston toiminta käynnistyi uudelleen kevätlukukaudella 1945 FM Kaino Dahlin johdolla. Jälleen kiinnostus oli suurta toiminnan alkaessa, mutta laimeni jälleenrakennuksen päästyä täyteen vauhtiin ja kaikkinaisen järjestö- ja harrastustoiminnan vilkastuttua. Myönteistä oli se, että ennakkoluulot työväenopistoa kohtaan laimenivat. Tästä osoituksena Yhtyneet Paperitehtaat ja Säteri lahjoittivat opistolle heti sodan jälkeen merkittävät taloudelliset toiminta-avustukset.

Dahlin siirryttyä kauppalanjohtajaksi opiston johtooni valittiin FM Esko Inomaa vuonna 1946. Hänen johtajakautensa kesti poikkeuksellisen pitkään – yhteensä 30 vuotta. Vuonna 1951 opiston kanslia siirrettiin ns. Honkasen taloon. Pitkäaikainen tilaongelma helpottui, kun opisto muutti uuteen kauppalantaloon (myöh. kaupungintaloon) vuonna 1957.

Jälleenrakennuksen kauden vaihduttua tasaisen kasvun kaudeksi opetuksen painopiste muuttui selvästi. Aikaisemmin keskeisenä ollut yhteiskunnallinen opetus supistui ja tilalle tulivat taideaineet ja kielet. 1950-luvulla opisto tarjosi luontevan kanavan erilaisten kulttuuriharrastusten käynnistämiselle. Vuonna 1953 opistoon perustettiin kauppalan musiikinjohtajan virka, jonka ensimmäiseksi hoitajaksi valittiin kapellimestari Toivo Lehtelä. Hänen jälkeensä virkaa hoiti vuodesta 1954 alkaen kapellimestari Olavi Arrankoski. Arrankosken kausi päättyi vasta vuonna 1974, jolloin hän siirtyi vastaperustetun musiikkiopiston rehtoriksi.

1960-luvulla Valkeakosken työväenopistosta kehittyi tyypillinen kielipainotteinen kaupunkiopisto. Työvuonna 1965-66 kielten osuus kaikista oppitunneista oli lähes 40 prosenttia. Taitoaineiden opetusta oli vaihtelevasti jo 1950-luvulla, mutta vasta 1960-luvulla niiden osuus kääntyi selvään kasvuun. Lukuvuonna 1969-70 ylittyi ensimmäisen kerran 1 000 opiskelijan raja. Tällöin työväenopiston opiskelijoiden sosiaalinen rakenne vastasi koko yhdyskunnan väestön rakennetta. Opisto oli lopullisesti muuttunut kaikkien kaupunkilaisten hyväksymäksi oppilaitokseksi. Naisten osuus opiskelijoista vakiintui n. 70 prosenttiin.

1970-luvulla alkanutta kehitysvaihetta opiston historiassa voidaan kutsua nopean kasvun kaudeksi. Ensimmäinen tärkeä tapahtuma tällä kaudella oli omien tilojen saaminen opistolle vuonna 1973 valmistuneesta vapaa-aikakeskuksesta. Toinen tärkeä seikka oli tuntimäärän nopea kasvu, joka käynnistyi jo Inomaan johtajakauden lopussa, mutta vauhdittui todella FM Arto Laineen tultua opiston rehtoriksi vuonna 1976. Kun työvuonna 1970-71 opetusta annettiin 5 433 tuntia, niin työvuonna 1977-78 tuntimäärä oli jo 11 166 tuntia. Tämä heijastui myös opiskelijamäärän kasvuun. 2 000 opiskelijan raja ylitettiin ensimmäisen kerran työvuonna 1976-77.

Kolmas nopean kasvun kauden tunnusmerkki oli päätoimisten opettajan vakanssien perustaminen. 1980-luvun loppuun mennessä opisto sai seuraavat päätoimiset opettajan vakanssit: musiikinopettaja (1974), taideaineiden opettaja (1979), kieltenopettaja (1985), tekstiilityön opettaja (1986) ja tanssi- ja näyttämöaineiden opettaja (1989). Ensimmäinen musiikinopettajan viran hoitaja oli musiikinopettaja Arto Risku vuosina 1974-1976. Hänen jälkeensä viran pitkäaikaisena hoitajana toimi säveltäjä Kari Rydman vuosina 1977-1999. Tekstiilityön opettajana toimi KteO Maarit Humalajärvi vuosina 1986-2018  ja tanssi- ja näyttämöaineiden opettajana sosionomi Hilkka Taivio vuosina 1989-2007. Kieltenopettajina toimivat HuK Soile Hernandez vuosina 1977-1988 ja FK Leila Hiissa vuosina 1990-2016.

Ensimmäinen taideaineiden opettaja oli kuvaamataidon opettaja Elisse Heinimaa vuosina 1979-1983, joka siirtyi tästä tehtävästä johtamaan perustamaansa kuvataidekoulua. Hänen jälkeen taideaineiden opettajan virkaan valittiin kuvaamataidon opettaja Jouko Kivimäki. Hänen kautensa kesti vuodet 1983-1986. Vuosina 1991-2018 virkaa hoiti keraamikko Timo Pajunen. Päätoimisten opettajien myötä opetuksen laatu koheni merkittävästi.

Vuonna 1983 opiston rehtoriksi valittiin YK, HK Juha Sihvonen, joka väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi vuonna 1996.

Vuonna 1973 opisto sai pitkään kaipaamansa vakinaisen toimistovirkailijan. Tätä vakanssia hoiti alusta asti yht.yo Mirja Anolin. Vapaa-aikakeskuksen myötä opisto sai kaksi talonmies-vahtimestaria ja kaksi siivoojaa. Talonmies-vahtimestarin vakansseja hoitivat Juha Koivu (vuodesta 1976) ja Hilppa Rikkola (vuodesta 1985). 1990-luvulla opiston siivoojat Riitta Kilpiäinen ja Marketta Särkijärvi siirrettiin tekniseen keskuksen palkkalistoille.

Opetuksellisesti merkittävin asia 1990-luvulla oli ns. myyntipalvelu- eli tilauskurssitoiminnan aloittaminen. Sen osuus opetuksesta kasvoi nopeasti: kun 1990-luvun puolivälissä normaalia opetusta annettiin työvuodessa runsaat 14 000 tuntia (sisälsi myös kotitalousneuvonta-aseman opetuksen), niin myyntipalvelukursseihin käytettiin lähes 2 500 tuntia. Ilmoittautuneita opiskelijoita normaaliopetuksessa oli vuosittain vajaat 3 000 henkeä ja tilauskursseilla n. 500.

Vuonna 1994 myyntipalvelutoiminnan kehittämistä varten opistoon perustettiin aluksi kurssisihteerin, sittemmin koulutussuunnittelijan vakanssi. Vakanssia hoiti aluksi FM Sakari Uutela ja hänen jälkeensä vuodesta 2000 alkaen FM Helena Kilkki-Rekola eläkkeelle jäämiseensä saakka v. 2018. Yritysten ostamaa kielikoulutusta varten opistoon perustettiin syyslukukauden alussa määräaikainen kielikouluttajan toimi. Yritysten lisäksi tilauskursseja ostivat työvoimahallinto, lääninhallitus ja kaupunki.

Vuonna 1995 työväenopisto lopetti liikunnan opetuksen, sillä se päätettiin siirtää kaupungin liikuntatoimiston tehtäväksi.

1990-luvulla opisto ryhtyi antamaan myös lasten ja nuorten taiteen perusopetusta. Ensimmäisenä aloitettiin käsityönopetus opetushallituksen kolmivuotisena kokeiluna vuonna 1990. Kokeilun jälkeen syyslukukaudella 1993 käsityöpajojen toiminta vakinaistettiin ja liitettiin osaksi Valkeakosken kaupungin taiteen perusopetuksen järjestelmää. Myöhemmin käsityöpajojen nimi muutettiin käsityökouluksi. Koulun vastuuopettajana toimi Kirsi Tahkola.

Keväällä 1995 työväenopisto solmi yhteistyösopimuksen tanssija Sinikka Saarela-Hakasen kanssa aiemmin yksityisenä toimineen baletti- ja liikuntakoulu Glissaden liitämisestä osaksi opiston lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen järjestelmää. Saarela-Hakanen nimettiin tanssin perusopetuksen vastuuopettajaksi.

Seuraavana taiteen perusopetuksen muotona opistossa käynnistyi teatteri-ilmaisun koulu. Se oli aiemmin toiminut kaupunginteatterin yhteydessä vuodesta 1990 lähtien ja liitettiin hallinnollisesti opistoon vuoden 1998 alussa. Käytännössä jo syyslukukauden 1997 opetusohjelmaan sisältyi teatteri-ilmaisun koulun opetusta. Opistossa koulun vastuuopettajana toimi opiston tanssi- ja näyttämöaineiden opettaja Hilkka Taivio vuoteen 2007 saakka.

1990-luvun lopussa opisto käytti taiteen perusopetukseen yhteensä jo noin 2000 tuntia. Lapsia ja nuoria näille kursseille osallistui vajaat 200 oppilasta.

Vuonna 1996 Valkeakosken sivistystoimessa tapahtuneiden organisaatiomuutosten seurauksena otettiin käyttöön nimitys Valkeakoski-opisto, johon liitettiin työväenopisto, aikuislukio ja kotitalousneuvonta-asema. Kun aikuislukio palasi vuoden 1999 alussa takaisin koulutoimeen ja kotitalousneuvonta irrotettiin myös Valkeakoski-opistosta, jäi tämä nimitys pelkästään työväenopiston, taiteen perusopetuksen eri muotojen ja myyntipalvelukoulutuksen käyttöön.

Vuoden 2001 alussa kotitalousneuvonta-asema liitettiin sitten uudestaan osaksi Valkeakoski-opistoa. Tämän seurauksena kotitalousneuvonta-aseman työntekijöistä – kotitalousopettaja Kati Kampparista, kudonnanohjaaja Terhi Käpyahosta sekä kotitalous- ja kudonnanohjaaja Minna Koivumäestä – tuli opiston päätoimisia opettajia ja leikkuupalvelun hoitajasta Leena Rauhanummesta puolipäiväinen toimistovirkailija. Syyslukukauden alussa 2001 käsityökoulu muutti neuvonta-aseman tiloihin Valtakadulle.

Vakanssimuutokset jatkuivat edelleen vilkkaina vuosituhannen vaihtuessa. Musiikinopettaja Kari Rydmanin jäätyä eläkkeelle vuonna 1999 ei hänen vakanssiaan enää täytetty. Sen tilalle perustettiin samana vuonna yhteiskunnallisten aineiden opettajan vakanssi, jonka hoitajaksi valittiin KM Tarja Kiuru. Kaupungin henkilöstökoulutuksen organisointia varten opisto perusti toisen koulutussuunnittelijan vakanssin vuonna 2001. Sen hoitajaksi palkattiin KM Marika Saarela (myöh. Hoviniemi).

Hilppa Rikkolan talonmies-vahtimestarin vakanssi muutettiin vuonna 2001 toimistovahtimestariksi ja keväällä 2002 opiston toimistoon palkattiin puolipäiväinen toimistovirkailija, johon tehtävään valittiin merkantti Essi Järvinen. Määräaikaisesti hoidettu kielikouluttajan vakanssi vakinaistettiin vuonna 2002 ja sen hoitajaksi palkattiin MA Johanna Garant (myöh. Jokinen).  Syyslukukauden 2002 alussa opistossa aloittivat työnsä myös päätoiminen tietotekniikan opettaja KTM Reeta Tenhola ja päätoiminen teknisen työn opettaja KM Jussi Inkinen.

Teknisen työn tilanne kohentui muutenkin, kun opisto vuokrasi syyslukukauden 2002 alussa Lumikorvesta 660 neliömetrin tilan puutyön ja entisöinnin opetus varten. Samaan tilaan sijoitettiin myös aiemmin Valtakadun neuvonta-asemalla toiminut kudonnanohjaus.

Kevätlukukauden alussa 2002 kotitalousopettaja Kati Kamppari irtisanoutui tehtävästään ja hänen tilalleen palkattiin määräaikaisesti AMK restonomi Heli Koivulahti. Vuonna 2006 hänen työsuhteensa vakinaistettiin.

Syyslukukauden 2002 alussa käynnistettiin jälleen uusi taiteen perusopetuksen muoto, kun sanataiteen koulu aloitti toimintansa. Koulun vastuuopettajaksi nimettiin opiston yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tarja Kiuru. Kiinnostus sanataiteeseen ei kuitenkaan tuonut riittävästi oppilaita ja syyslukukaudella 2013 sanataiteen opetus sulautettiin osaksi teatteri-ilmaisun koulua.

Kotitalousaseman toimistovirkailijana toiminut Leena Rauhanummi jäi eläkkeelle syksyllä 2006. Samalla toimistovirkailija Essi Järvisen osa-aikainen vakanssi muutettiin kokoaikaiseksi.

2000-luvun lopun laman seurauksena Valkeakosken teollisuuslaitokset ajautuivat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Niistä lakkautettiin satoja teollisia työpaikkoja. Myös Valkeakosken kaupungin taloudellinen tilanne kiristyi ja palveluja jouduttiin tehostamaan. Valkeakoski-opistolle tämä merkitsi toiminnan sopeuttamista kiristyviin taloudellisiin reunaehtoihin mm. henkilöstö- ja toimitilajärjestelyjen avulla. Koska opiston toiminnalliset resurssit olivat korkealla tasolla, opisto pystyi edelleen säilyttämään toimintansa laadun korkealla tasolla.

Kevätlukukauden lopussa opistoa vuodesta 1970 alkaen palvellut tanssi- ja näyttämöaineiden opettaja Hilkka Taivio jäi eläkkeelle kevätlukukauden 2007 lopussa ja vakanssi muutettiin ilmaisutaidon opettajan vakanssiksi. Sen hoitajaksi palkattiin teatteritaiteen maisteri Annina Ärölä, joka jo aiemmin oli toiminut teatteri-ilmaisun koulun tuntiopettajana. Hänen työsuhteensa alkoi syyslukukauden 2007 alussa.

Kesällä 2007 Sääksmäellä toimiva Pellavapään kudonta-asema muutti toimitilansa Voipaalaan.
Syksyllä 2007 Valkeakoski-opisto voitti opetusministeriön jakaman Kansalaisopistojen laatupalkinnon, jonka summa oli 30 000 euroa. Kilpailun teemana oli kyseisenä vuonna kielikoulutuksen kehittäminen.

Vuodesta 1973 opiston kanslistina toiminut Mirja Anolin jäi eläkkeelle elokuussa 2009 ja kanslistin vakanssi lakkautettiin. Hänen tehtävänsä siirtyivät toimistovirkailija Essi Järvisen hoidettavaksi. Samassa yhteydessä toimistovirkailijan toimi muutettiin opistosihteeriksi.

Keskustan kudonnan toimitilat siirrettiin vuonna 2009 linja-autoasemalle ja Lumikorven pajan tilat jäivät kokonaisuudessaan teknisen työn ja entisöinnin käyttöön.

1.8.2011 opiston teknisen työn opettaja Jussi Inkinen siirtyi Roukon koulun opettajaksi. Hänen tilalleen valittiin muotoilija AMK, KteO Esko Lovikka.

Valkeakoski-opiston 2010-luku käynnistyi merkittävillä organisatorisilla ja hallinnollisilla muutoksilla, joiden seurauksena opiston toiminta laajeni sekä hallinnollisesti että maantieteellisesti.

Vuoden 2014 alussa Valkeakoski-opiston järjestämä lasten ja nuorten käsityötaiteen perusopetus liitettiin kuvataidekouluun ja näin kaikkien visuaalisten taiteiden opetus koottiin saman opetussuunnitelman alle. Koulu otti nimekseen kuvataide- ja käsityökoulu EMIL.

Vuonna 2008 käynnistyneen ensimmäisen EU-rahoitteisen kumppanuushankkeen myötä opiston verkostot laajenivat myös kansainvälisesti. 2010-luvulla opistolla on ollut useita kumppanuushankkeita ja henkilöstön täydennyskoulutushankkeita EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman ja vuodesta 2014 Erasmus+ -ohjelman puitteissa. Hankkeiden painopisteet ovat liittyneet opistossa tärkeinä pidettyihin teemoihin kuten kestävään kehitykseen, sosiaalisen median opetuskäyttöön ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kotitalousopettaja Heli Koivulahden nimike muutettiin hyvinvointikouluttajaksi vastaamaan paremmin tehtäväkuvaa ja opiston vahvistunutta roolia kuntalaisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tuottajana.

Vuonna 2010 käynnistyivät myös neuvottelut Pälkäneen seudun kansalaisopiston liittämisestä Valkeakoski-opistoon. Aloite neuvotteluihin tuli Pälkäneen kunnanhallitukselta. Yhdistymisen ajankohdaksi sovittiin 1.1.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi Valkeakoski-opiston ylläpitämisluvan muutoksen 30.8.2011. Muutoksen myötä nimitys Valkeakoski-opisto sai virallisen vahvistuksen ja opistoon syntyivät Valkeakosken ja Pälkäneen osastot. Pälkäneen liittymisen seurauksena Valkeakoski-opiston tuntimäärä kasvoi noin 5000 tunnilla ja opiskelijamäärä lisääntyi noin 1500 opiskelijalla. Pälkäneeltä siirtyi Valkeakoski-opiston henkilökuntaan päätoiminen tekstiilityönopettaja Ritva Forsvik ja noin 60 tuntiopettajaa. Lisäksi opiston palvelukseen tuli osa-aikainen osastonvastaava Kaija Turunen. Kaija Turunen jäätyä eläkkeelle Pälkäneen osa-aikaiseksi osastonjohtajaksi valittiin FM Marketta Vaismaa.

Keväällä 2012 Kangasalan kunta otti yhteyttä Valkeakoskeen opistoyhteistyön merkeissä. Kangasala neuvotteli samanaikaisesti myös Tampereen kanssa opistoyhteistyöstä. Kangasalan kunnanhallitus päätti aloittaa yhteistyön Valkeakosken kanssa. Kangasala-Opisto päätettiin liittää Valkeakoski-opistoon 1.1.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi ylläpitämisluvan muutoksen 29.10.2012. Kangasalan osaston myötä opiston tuntimäärä kasvoi noin 8500 tunnilla ja opiskelijamäärä lisääntyi noin 3500 opiskelijalla. Kangasala-Opistosta Valkeakoski-opiston henkilökuntaan siirtyivät osastonjohtaja FM Satu-Marjo Alahautala (myöh. Forsström), musiikin päätoiminen opettaja, MuM Heidi Heikkinen ja opistosihteeri, yo-merkonomi Irene Prusti. Tuntiopettajia Kangasalta siirtyi Valkeakoski-opistoon noin 80.

Akaan Opiston liittämistä Valkeakoski-opistoon oli suunniteltu jo useamman kerran. Nyt suunnitelma toteutui ja vuoden 2015 alussa Akaan Opisto päätti toimintansa ja Valkeakoski-opistoon syntyivät Akaan ja Urjalan osastot. Tuntimäärä kasvoi Akaan 5000 ja Urjalan 1600 tunnilla. Akaasta siirtyivät Valkeakoski-opiston henkilökuntaan päätoiminen tekstiilityönopettaja, Kteo Riitta Ala-Krekola ja opistosihteeri, merkonomi Anne Mäkinen (myöh. Ketonen).

Vuosi 2014 toi tullessaan merkittävän muutoksen Valkeakoski-opiston toimintaan, kun pitkäaikainen rehtori KT, HTK Juha Sihvonen siirtyi eläkkeelle. Samanaikaisesti eläköityi myös toimistovahtimestari Hilppa Rikkola palveltuaan Valkeakosken kaupunkia yhtäjaksoisesti 40 vuotta. Uutena rehtorina ja sivistystoimen johtajana aloitti 1.6.2014 FM Markku Valkamo. Toimistovahtimestarin toimi muutettiin opistosihteerin tehtäväksi ja siinä aloitti 1.6.2014 tradenomi (YAMK) Marianne Laakso.

Kestävää kehitystä on painotettu Valkeakoski-opistossa voimakkaasti 2010-luvulla. Opistoon perustettiin ryhmä edistämään kestävän kehityksen mukaista toimintaa vuonna 2012, ja vuonna 2014 opistolle myönnettiin ensimmäisenä vapaan sivistystyön oppilaitoksena Suomessa OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti. Opisto myös uudelleenauditoitiin vuonna 2017. Vuonna 2015 teimme myös yhteiskuntasitoumuksen matkakulujen vähentämisestä.

Vuonna 2014 Valkeakoski-opisto sai Opetushallituksen myöntämän kieltenopetuksen European Label –laatuleiman. Laatuleima annettiin hankkeesta, jossa kokeiltiin yhteistoiminnallisen oppimisen toimintatapoja seniorien kieltenopetuksessa.

Hyvinvointikouluttaja Heli Koivulahden irtisanouduttua tehtävästään tilalle valittiin LitM Sannaliisa Ylätalo sl. 2014. Hänen päätoimipaikkansa on Kangasalan palvelupiste.

Valkeakoski-opisto oli käynyt vuosina 2012-2015 läpi suuren rakenteellisen uudistumisen. Toiminta laajentui Pälkäneelle vuonna 2012, Kangasalle vuonna 2013 ja vuonna 2015 Akaaseen ja Urjalaan. Laajentunut Valkeakoski-opisto järjestää kansalaisopistopalvelut yli 80 000 kuntalaiselle Valkeakoskella, Pälkäneellä, Kangasalla, Akaassa ja Urjalassa. Opiston kokonaistuntimäärä oli heti yhdistymisten jälkeen  n. 31 100 ja opiskelijamäärä n. 9 000. Viimeisen laajentumisen jälkeen opiston henkilökuntamäärä oli varsin mittava, vakinaista opetushenkilöstöä oli 15 ja hallintohenkilökuntaa 10. Tuntiopettajien määrä kasvoi reiluun 200:aan.

Vuoden 2015 alussa päätettiin luopua osasto-ajattelusta. Akaassa, Kangasalla, Pälkäneellä ja Urjalassa toimivat osastojen toimistot palvelevat kuntalaisia edelleen, mutta nyt palvelupisteinä. Osastonjohtajan tehtäväkuvista luovuttiin, kun opistossa aloitti 1.4.2015 apulaisrehtori. Tehtävä täytettiin sisäisellä haulla ja siihen valittiin tietotekniikan opettaja, KTM, KM Reeta Tenhola. Samassa yhteydessä osastonjohtaja Satu-Marjo Forsströmin vakanssi muutettiin koulutuspäällikön vakanssiksi. Osastonjohtaja Marketta Vaismaa siirtyi Pälkäneen kunnan kulttuurisihteeriksi.

Tähän asti opiston rehtori oli toiminut sekä opiston vakituisen henkilöstön että tuntiopettajien esimiehenä. Lisäksi sivistystoimenjohtajan roolissa rehtori toimi myös palvelukeskuksen muiden yksiköiden esimiehenä. Nyt rehtorin työtä suunnattiin enemmän sivistystoimenjohtajan tehtävien hoitoon. Apulaisrehtorin työtehtäviin kuului erityisesti ns. arkijohtaminen rehtorin työparina. Tapahtuneella muutoksella varmistettiin alueeltaan varsin laajan opiston taloudellinen ja laadullinen toimivuus. Kurssitarjonnan suunnittelua varten muodostettiin ainekohtaiset tiimit: kielitiimi, kädentaitojen tiimi, esittävien taiteiden tiimi sekä yhteiskunta- ja hyvinvointiaineiden tiimi.

Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksen avulla kehitettiin opiston organisaatiorakennetta, työtehtäviä ja toimintamalleja koko laajentuneen toiminta-alueen näkökulmasta. Myös kansainvälinen hanketoiminta oli edelleen vahvaa. Vuodesta 2014 opisto haki ja sai säännöllisesti Erasmus+ -ohjelmasta avustusta henkilöstön kouluttautumiseen. Myös Erasmus+-kumppanuushankkeita toteutettiin, yhteistyökumppaneina Valkeakosken kirjasto ja työllisyyspalvelut.

Kudonnanohjaaja Minna Backmanin virka muutettiin kokoaikaiseksi v. 2014. Valkeakosken keskustassa toiminut Kangaspuutarha-kutomo lopetettiin vuoden 2016 lopussa ja kaikki kudontatoiminta keskitettiin Sääksmäen Pellavapäähän. Kudonnanopettaja Terhi Käpyaho siirtyi opettamaan enemmän toimialueen muissa kunnissa.

Muutoksen tuuli ei ottanut laantuakseen, vaan Valkeakosken kaupungin organisaatiomuutoksen myötä syntyi 1.6.2017 koulutus- ja hyvinvointikeskus Kohyke, jota johtamaan nimettiin sivistysjohtaja Markku Valkamo. Uuden keskuksen asioista päättää koulutus- ja hyvinvointilautakunta.

Syyslukukauden 2017 aikana Valkeakoski-opiston ma.rehtorina toimi Reeta Tenhola. Hänet valittiin vakinaiseen virkaan 1.2.2018 alkaen. Apulaisrehtorin toimea ei täytetty. Opiston pitkäaikainen kielten opettaja FM Leila Hiissa jäi eläkkeelle vuonna 2016, ja hallintohenkilöstö väheni myös vuodesta 2000 koulutussuunnittelijan vakanssia hoitaneen KM Helena Kilkki-Rekola eläköidyttyä 1.2.2018 ja koulutussuunnittelija Marika Hoviniemen siirryttyä Valkeakosken kaupungin hyvinvointikoordinaattoriksi syksyllä 2018. Suunnittelijaopettaja, MA Johanna Jokisen vakanssi muutettiin 1.6.2018 alkaen koulutuspäällikön vakanssiksi, johon kuuluvat myös tuntiopettajien esimiehen tehtävät. Näin saatiin lisävahvuutta hallintoon ja opetustyötä enemmän tuntiopettajavoimin hoidettavaksi.

Kaksi opiston pitkäaikaista päätoimista opettajaa jäi eläkkeelle 1.8.2018: opistoa vuodesta 1986 palvellut tekstiilityön opettaja/suunnittelijaopettaja KteO Maarit Humalajärvi ja vuodesta 1989 alkaen taideaineiden opettajana työskennellyt suunnittelijaopettaja keraamikko Timo Pajunen. Näiden taitotiimin suunnittelijaopettajien kurssisuunnittelutehtävät yhdistettiin yhteen vakanssiin, jota hoitamaan valittiin 1.8.2018 alkaen KteO Riitta Ala-Krekola.

Muutokset opiston vakinaisen henkilökunnan määrässä jatkuivat lukuvuoden 2018-2019 aikana. Kudonnanohjaaja Minna Backmanin jäi eläkkeelle marraskuun alusta 2018 ja tekstiilityön opettaja Ritva Forsvik vuoden 2019 alusta. Teknisen työn opettaja Esko Lovikka irtisanoutui maaliskuun 2019 alussa siirtyessään muihin tehtäviin. Kudonnanohjaus Pellavapäässä jatkui kudonnanohjaajan eläköitymisen jälkeen kudonnanopettaja Terhi Käpyahon ja 40 % työajalle palkatun kudonnanohjaaja Sanni Tammisen johdolla. Ritva Forsvikin ja Esko Lovikan opetustehtävät siirtyivät tuntiopettajille ja kurssien suunnittelu suunnittelijaopettaja Riitta Ala-Krekolan vastuulle.

Muutosten jälkeen opiston henkilökunnan määrä oli laskenut merkittävästi, ja syyskauden 2019 alkaessa opistossa työskenteli 15 päätoimista työntekijää, joista 8 opetustehtävissä.

Lukuvuosi 2019-2020 oli viimeinen toimintakausi vuonna 1973 Valkeakoskella käyttöönotetussa vapaa-aikakeskuksessa. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus käynnistyi syksyllä 2020. Väistötilat opiston toiminnalle Valkeakoskella saatiin Valkeakosken kaupungin muista yksiköistä: musiikkiopiston tiloista Valtakadulta, kouluilta ja teknisen keskuksen käytöstä poistuneista tiloista, joihin tehtiin väliaikaiset tilat kuvataiteiden käyttöön. Lukuvuosi oli viimeinen myös Lumikorven pajan toiminnassa Valkeakoskella. Teknisen työn opetus siirtyi lukuvuoden 2020-2021 alusta Tikinmaankujalle, Pispantallille, teatterin näyttämöverstaan ja kiinteistökeskuksen käytössä olevan pajan yhteyteen.

Maailmanlaajuinen koronapandemia levisi myös Suomeen, ja valtakunnalliset kokoontumisrajoitukset otettiin käyttöön maaliskuussa 2020. Lähiopetus keskeytyi Valkeakoski-opistossakin kokonaan, ja opetuksen suhteen jouduttiin tekemään nopeita ratkaisuja. Taiteen perusopetuksen lisäksi n. 36 % kansalaisopistokursseista onnistuttiin pitämään loppuun etäopetuksena keväällä 2020.

Syksyllä 2020 opetus voitiin järjestää lähiopetuksena turvavälejä ja hygieniasääntöjä noudattaen osin ryhmäkokoja pienentämällä, mutta epävarmassa tilanteessa opistossa valmistauduttiin uusiin rajoituksiin laatimalla etäopetukseen laatukriteerit ja järjestämällä opettajille koulutusta. Pandemian jälleen kiihtyessä lähiopetus keskeytyi uudelleen marraskuussa 2020, eikä lähiopetukseen päästy aikuisten opetuksen osalta palaamaan koko lukuvuonna. Kevät 2021 toteutettiin etäopetuksena lasten ja nuorten kursseja lukuun ottamatta. Etäopetukseen siirrettiin kurssit, jotka oli mielekästä toteuttaa verkossa. Kaikkea opetusta ei voitu toteuttaa etäopetuksena, joten tuntikertymät jäivät kaikkien kuntien osalta tavoitteista.

Opiston henkilöstössä tapahtui muutoksia opistosihteeri Marianne Laakson ja suunnittelijaopettaja Annina Ärölän irtisanoutuessa elokuun 2020 alusta alkaen. Opistosihteerin tehtävää hoidettiin tuntityönä ja harjoittelijan voimin ja vakanssi täytettiin seuraavana syksynä. Merkonomi Susanna Helin aloitti 16.8.2021 opistosihteerin tehtävässä. Suunnittelijaopettajan vakanssin suunnittelu- ja tiimivetotehtävät yhdistettiin Sinikka Saarelan suunnittelijaopettajan vakanssiin ja opetustehtävät hoidettiin tuntiopettajatyönä. Tämän muutoksen yhteydessä suunnittelijaopettaja Sinikka Saarelan tehtäväkuvaan liitettiin Esittävät taiteet -tiimin ja teatteriopiston vetovastuu. Koulutus- ja hyvinvointilautakunta päätti 26.1.2021 siirtää Tanssiopiston taiteen perusopetuksen Valkeakoski-opistosta Valkeakosken musiikkiopistoon ja samalla opetus päätettiin muuttaa laajan oppimäärän mukaiseksi opetukseksi. Tämän muutoksen jälkeen Valkeakoski-opisto järjestää yleisen oppimäärän mukaista lasten ja nuorten taiteen perusopetusta teatteritaiteessa Valkeakoskella ja Pälkäneellä ja tanssitaiteessa Pälkäneellä.

Valkeakoski-opiston, Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston sekä Kuvataide- ja käsityökoulu Emilin yhteisinä työntekijöinä aloitti kaksi uutta työntekijää keväällä 2022. Markkinointi- ja viestintäsuunnittelijana aloitti aloitti 1.3.2022 FM, medianomi YAMK Valpuri Tauriainen. Hän vastaa Valkeakoski-opiston tarjonnan markkinoinnista. Yhteisenä toimistovahtimestarina aloitti 2.5.2022 yo-merkonomi Marko Jokelainen.

Akaassa opiston palvelupisteenä toiminut Huvikummun tila jäi pois käytöstä. Muutto uusiin tiloihin osoitteeseen Sampolantie 5 tapahtui kevään 2022 aikana.

Lukuvuoden 2021-2022 aikana neljän kielten kurssin avulla pilotoitiin 1.8.2021 lakimuutoksella alkanutta uutta mahdollisuutta viedä vapaan sivistystyön koulutuksessa saavutettua osaamista opintosuorituksina Koski-tietovarantoon.  Lukuvuoden lopuksi kahdeksan opiskelijan hyväksytyt opintosuoritukset kirjattiin Koski-tietovarantoon. Lukuvuonna 2022-2023 opintopistekurssien suunnittelua ja toteutusta jatkettiin ja vakiinnutettiin, ja henkilöstön perehdytykseen luotiin toimintamalli ja ohjeistus.  Yksitoista opintosuoritusta kirjattiin Koski-tietovarantoon. Valkeakosken koulutus- ja hyvinvointilautakunta vahvisti Valkeakoski-opiston opetussuunnitelman lokakuussa 2022, ja opetussuunnitelma vietiin ePerusteisiin.

Lokakuussa 2022 valmistuivat Valkeakoskelle uudet toimitilat Valkeakoski-opiston, Valkeakosken musiikki- ja tanssiopiston ja kuvataide- ja käsityökoulu Emilin opetus- ja hallintotiloiksi.  Reilun kahden vuoden väistöaika Valtakatu 20:ssa päättyi. Koulutus- ja hyvinvointilautakunnan järjestämässä uuden rakennuksen nimikilpailussa jätettiin yhteensä 390 ehdotusta, joista eri nimiehdotuksia oli kaikkiaan 279 kappaletta. Lautakunta päätti 13.12.2022 kokouksessaan valita uudelle rakennukselle nimeksi kulttuurikeskus Luova. Luovasta tuli vuoden 2023 alusta myös Sorrilan koulun n. 250 peruskoululaisen ja noin 20 Sorrilan henkilökuntaan kuuluvan väistötila uuden Sorrilan koulun rakentamisen ajaksi. Kaikkea Valkeakoski-opiston Luovaan suunniteltua opetusta ei väistön vuoksi voitu toteuttaa uusissa tiloissa. Taideaineet jäivät vielä Sorrilan väistön ajaksi väliaikaisiin tiloihin.

Opetus saatiin korona-ajan jälkeen toteutettua lähiopetuksena lukuvuonna 2022-2023, ja tunti- sekä opiskelijamäärät nousivat edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Suomen kielen kurssien tuntimäärä yli kaksinkertaistui. Syynä nousuun oli suuri tarve ukrainalaisten suomen kielen koulutukselle.

Opiston pitkään jatkunut kansainvälinen toiminta sai vahvistusta, kun Valkeakoski-opistolle, Valkeakosken kaupunginkirjastolle ja Valkeakosken kaupunginteatterille myönnettiin keväällä 2023 yhteinen Erasmus+ -akkreditointi aikuiskoulutuksen henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuteen vuosille 2023-2027. Akkreditoinnin myötä opisto voi vuosittain lähettää henkilöstöä ja opiskelijoita eurooppalaisille kursseille ja opintovierailuille.

Henkilöstössä tapahtui jälleen muutoksia vuonna 2023. Valkeakoski-opiston kolmen suunnittelijaopettajan työtehtävät olivat painottuneet pääosin suunnitteluun ja kehittämiseen ja käytännössä heillä ei ollut ollut opetustunteja. Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) määräys kansalaisopistojen suunnittelijaopettajien työajasta muuttuivat 1.8.2022 lukien siten, että uusi opetuksen minimimäärä ei olisi ollut mahdollinen suunnittelijaopettajien muiden tehtävien lisäksi.  Tästä syystä koulutus- ja hyvinvointilautakunta esitti kaupunginhallitukselle kolmen koulutuspäällikön vakanssin perustamista vapaa-aikapalveluihin. Kaupunginhallitus päätti asiasta 17.4.2023 , ja Riitta Ala-Krekola, Tarja Kiuru ja Sinikka Saarela aloittivat koulutuspäällikön tehtävissä 1.6.2023.  Vapautuneet suunnittelijaopettajan vakanssit lakkautettiin talousarviokäsittelyssä.

Musiikin suunnittelijaopettaja vaihtui 1.8.2023 alkaen, kun uutena opettajana aloitti MuM Sari Metsäkylä-Tuominen.